Sain hiljattain kutsun Pohjois-Kymen kadettipiirin lounaalle ja pääsin puhumaan turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista asioista.
Kadettipiirin lounaalla mainitsin tärkeimmiksi teemoiksi tällä hetkellä tiedustelulakien saattamisen maaliin, hävittäjähankinnoista päättämisen sekä asepalveluksen muuttamisen kohti kansalaispalvelusta.
Tiedustelulainsäädäntö
Kadettipiirin lounaan ja tämän kirjoituksen välissä sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädännöt hyväksyttiin eduskunnassa ilman äänestyksiä. Kaiken sote-keskustelun lomassa on vähän jäänyt varjoon, että tässä on kyse yhdestä viime vaalikauden suurimmasta uudistuksesta.
Uusi lainsäädäntö takaa huomattavasti edellistä lakia paremmat edellytykset tiedustelulle ja valvonnalle. Näin voidaan vastata paremmin esimerkiksi erilaisiin kyberuhkiin. Viranomaisten laajemmat valtuudet ovat perustellut. Nyt on käytännössä osoitettava myös, että toiminnan valvonta on läpinäkyvää.
Hävittäjähankinnat
Hävittäjähankintojen osalta kannatan suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista, ellei asiantuntija-arvio muutu nykyisestä 64 hävittäjästä. Mielelläni näkisin, että hävittäjät hankittaisiin Euroopan markkinoilta.
Toisaalta F-35 hävittäjät ja elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneet Growlerit, sekä ylipäänsä Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö, on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta houkutteleva vaihtoehto. Jo se, että Yhdysvaltojen puolustusministeriö on myöntänyt Growlereille myyntiluvan Suomeen, on merkittävä asia. Aiemmin näitä on myyty vain Australiaan.
Kohti kansalaispalvelusta
Kolmantena mainitsin kadettipiirin lounaalla, että meidän tulee siirtyä kohti tasa-arvoisempaa asepalvelusta. Nykyinen mallimme syrjii miehiä ja kansalaispalvelus voisi olla ratkaisu tähän. Kutsunnat tulee laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa.
Kansalaispalveluksessa osa suorittaisi nykyisen kaltaisen asepalveluksen, ja osa täyttäisi maanpuolustusvelvoitteen jollain muulla yhteiskunnallisesti kannattavalla tavalla. On tärkeää huolehtia koko maan kattavasta ja uskottavasta puolustuksesta. Yhtä lailla puolustusvoimien on pysyttävä muuttuvan yhteiskunnan mukana.
Huomio arktiseen alueeseen
Näiden kolmen ajankohtaisen teeman lisäksi nostin puheenvuorossani esiin, että itärajan läheisyydestä huolimatta ajatukseni ovat viime aikoina siirtyneet itärajalta kohti pohjoista.
Tulevina vuosikymmeninä arktinen alue tulee olemaan merkittävä taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen pelikenttä. Pohjoisten alueiden merkitys korostuu, kun koillisväylä avautuu yleisemmin kauppaliikenteelle. Tämä lyhentää merimatkaa Euroopasta Aasiaan merkittävästi.
Arktisella alueella on noin viidennes maapallon öljy- ja kaasuvarannoista. Ei tarvitse odottaa edes napajäätiköiden sulamista, että toiminta alueella aktivoituu. Esimerkiksi Venäjällä on jo tukikohtia valmiina tasaisesti Pohjoisen jäämeren rannikolla ja saaristossa. Maailmanpolitiikan kannalta alue on myös iso turvallisuuspoliittinen riski, johon ollaan oikeastaan vasta heräämässä.
